Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

37 vuotta Karppisten sukuseura ry:n historiaa v. 1976–2013

 

 

1.     Kunniajäsen Väinö P.Karppinen, Muhos 23.3.2006

 

”Ajatus sukuseuran perustamiseksi puettiin sanoiksi Vapun vastaanottotilaisuudessa Oulunlahden Pohjankievarissa Elo ja Maija Karppisen sekä Alli ja Väinö P. Karppisen keskeisessä keskustelussa. Olimme tutustuneet työelämässä ja tavanneet paljon Karppisia, jotka olivat tuttuja ja kotoisin Oulujärven seudulta ja jotka halusivat tietää mihin sukujuuret johtivat. Useinkin totesimme suvun levinneen Säräisniemeltä ja Manamansalosta. Lisäksi tiedossamme oli vihjeitä, että sukua jo tutkitaan ja sille tarvittaisiin vahvaa tukea myöhempää julkaisua varten.

 

Oulussa asuvat sisarukset Marjatta ja Liisa Karppinen tiesivät kertoa, että Oulun yliopistossa opiskeleva Kari Moilanen on jo tutkimassa Karppisten sukujuuria. Lisäksi muistin 1930-luvulta kotonani luetun Sanomalehti Kalevan jutut Kainuun voimamiehestä ”Talas-Eerasta”. Paltamo-seura ja Karppisten sukuseura on myöhemmin painattanut Talas-Eerasta kirjasen Hyrynsalmen nimimies H. W. Claudelinin kirjoitusten pohjalta.

 

18.5.1976 pidettiin Oulussa sukuseuran perustamista valmisteleva kokous Oulussa, johon osallistui 22 nimenkantajaa. Päätimme mennä suvun juurille Säräisniemelle ja edelleen, jossa allekirjoitimme perustamisasiakirjan 13.6.1976.

 

Ensimmäisessä hallituksessa puheenjohtajana toimi allekirjoittanut, sihteerinä Eino A. Karppinen Suomusalmelta, varainhoitajana Elo Karppinen, Oulusta. Muina jäseninä olivat Marjatta Karppinen, Oulu, Teuvo Karppinen, Valtimo, Unto Karppinen, Paltamo, Antti Karppinen, Säräisniemi ja Heikki Karppinen, Vaala.”

 

Tästä kaikki alkoi. Karppisten sukuseura ry. merkittiin yhdistysrekisteriin 6.7.1978 kotipaikkanaan Vaala.

 

Kokouksia ja tapaamistilaisuuksia pidettiin alkuaikoina v. 1977 Paltamossa, v. 1978 Kajaanissa ja v. 1979 Oulussa. 

 

Vuoden 1980 kokouksen yhteydessä paljastettiin Pehkolanlahdessa Talas-Eeran kotimökin paikalla muistokivi, minkä toteutti Paltamo-seura Eino Korhosen johdolla ja sukuseuramme avustuksella. Paljastustilaisuus oli ainutkertainen ja mieleen jäänyt muistotilaisuus, johon osallistui Paltamon kunnan edustus ja lukuisasti Pehkolanlahden asukkaita.

 

 

 

 

 

Karppisten suvun vaiheita ovat alusta alkaen tutkineet tohtori Kari Moilanen Helsingistä ja kirjastonhoitaja Anja Hakaoja (Karppinen) Kokemäeltä. Kari Moilasen ansiosta on julkaistu kuusi sukukirjaa. Teppo Karppinen Salosta on julkaissut teoksen Karppisten suku Säämingin ja Sulkavan pitäjissä. Erkki Karppinen Oulusta on julkaissut Ukonlahden Karppiset. Lisäksi pienempiä julkaisuja, joita on jaettu sukukokouksissa, ovat laatineet Pentti Karppinen, Pauli Similä ja Jaakko Karppinen, joka on myös säveltänyt ja sanoittanut Karppisten juurilla -laulun.

Viimeisin sukukirja on vuonna 2013 ilmestynyt Hannu Karppisen savolaisista suvuista teos  ”Rummukkalan Raivioilta”

 

Vuoden 1981 sukukokous pidettiin jälleen Paltamossa. Näihin aikoihin oli valmistunut kirjailija Hannu Mäkelän kirjoittama ”Voimamies”-näytelmä, joka esitettiin radiokuunnelmana v. 1981 ja näytelmämuodossa Helsingin kaupunginteatterissa v. 1982.

 

Muita kokouspaikkakuntia ovat vuosien varrella olleet Turku, Leppävirta, Vaala.

 

***********

 

7. kunniajäsen Aulis Karppinen, Kajaani

 

Vuonna 1995 Manamansalossa pidettyyn sukujuhlaan ja ulkoilmakirkon menoihin osallistui noin 300 henkeä. Sotkamon 1996 sääntömääräiseen sukukokouksen ja sukujuhlaan osallistui n. 150 henkeä. Tyrnävän sukujuhlaan osallistui 1998  150 henkeä.  Vuonna 1999  Kajaanissa Joutenlammella pidettyyn sukujuhlaan osallistui n. 170 henkeä ja Muhoksella  2000 pidettyyn sukujuhlaan  noin 70 henkeä. Sukujuhlassa hyväksyttiin sukuseuralle oma vaakuna sääntöineen. Vaakuna on rekisteröity Suomen Heraldiseen seuraa numerolla 990/6.11.2000.  Sukuseuran hallitus oli suunnitellut uutta tunnusta  tarmokkaasti vuosina 1998-1999. Sen on piirtänyt vaakunaksi Reijo Helläkoski. Vaakunan pohjalta tehtiin uusi sukuseuran lippu ja pöytästandaareja, isännänviirejä ja pinssejä. Samalla suvun vanha tunnus poistui käytöstä. Vuonna 2001 Sukuseuran 25-vuotisjuhlat pidettiin Kainuun opistolla Paltamossa 16.-17.6.2001. Jo edellisenä iltana kokoonnuttiin Miesĺahden rannalle, venesatamaan, soutukilpailuun Heikkisten sukuseuran kanssa.  Kyläyhdistyksen kanssa vietettiin samalla rantakalailtaa.  Iltaan osallistui noin 100 henkeä.  Sukujuhlassa  vihittiin käyttöön uusi juhlalippu. Vuonna  2003 Oulussa pidetyssä  sukujuhlassa hyväksyttiin Karppisten sukuseuralle uudet säännöt, jotka täyttävät voimassaolevan yhdistyslain säännökset. Kokouksessa  puheenjohtajaksi  valittiin Aulis Karppinen, joka oli vuodesta 1997 lähtien toiminut hallituksen jäsenenä  ja sihteerinä. Kokoukseen osallistui 47 henkeä.  Kokouksessa päätettiin tutkia  Karppis –sanomien painattamista, että historiikkiin tulleet jutut voitaisiin julkaista.  Hallitus päätti ottaa julkaisun nimeksi Sukuviesti. Ensimmäinen Sukuviesti-lehti  ilmestyi  huhtikuussa 2004.  Lehtiä on tähän mennessä ilmestynyt 12 numeroa (v. 2013). Sukuviestin painosmäärä on ollut vuodessa 500 kappaletta. Näistä osa on jäänyt myöhempää käyttöä varten ja niitä on ollut saatavilla  sukukokouksissa  mm. uusille jäsenille.  Kesätapahtuma  järjestettiin  2004 Kuopion Rauhanlahdessa. Tilaisuuteen osallistui n. 50 henkeä. Vuoden 2005 sukukokous pidettiin risteilijä Siljalla Turun ja Tukholman välillä.

 

Sukuseuran 30-vuotisjuhla pidettiin  Paltamossa, Kainuun Opistolla  kesällä 2006. Tilaisuuteen osallistui n. 80 henkilöä. Vuonna 2007 sukukokous pidettiin Oulussa. Kokoukseen osallistui 38 Henkeä. Sukuseuran jäsenten  ja perheenjäsenten tapaaminen järjestettiin  2008 Oulujärven rannalla Kahvila-ravintola  Ruununhelmessä  Säräisniemellä. tilaisuuteen osallistui n. 160 henkeä. Vuonna 2009 Sukukokous pidettiin  Kajaanissa Scandic Hotelli  Kajanuksessa. Mukana oli 58 henkeä. Kokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi  Seppo Karppinen, Oulusta ja kaikki hallituksen jäsenet tulivat myös Oulusta. Vuonna 2010 sukutapaaminen järjestettiin Rovaniemellä Ravintola Pohjanhovissa. Tilaisuuteen osallistui 52 henkilöä. Vuoden  2011 sukukokous pidettiin Manamansalossa Kassu Halosen Taidetalolla. Kokoukseen osallistui 130 henkilöä. Sukuseuran jäsenten ja perheenjäsenten tapaaminen pidettiin 2012 Rokualla Rokuan Kuntokeskuksessa. Tilaisuuteen osallistui 120 henkilöä.

 

Sukuseura on ollut Suomen Sukututkimusseura ry:n jäsen vuodesta 2006. Sukuseuran omat kotisivut sivut on ollut luettavissa Internetissä. Sivujen ylläpidosta on vastannut Terttu Keränen.  Sivut ovat parhaillaan uudistustyön alla.

 

Myynnissä on ollut paitoja,  pöytästandaareja,  postikortteja,  sukuviirejä  ja pinssejä. Kari Moilasen tekemiä sukukirjoja on myyty taloudenhoitaja Terttu Keräsen toimesta.

 

 Sukuseuran jäsenrekisteriin tehtiin perusteellinen puhdistus  2004. Tällöin jouduttiin poistamaan jäsenrekisteristä  254 henkilöä, joille jäsenposti ei mennyt perille tai jäsenmaksut olivat jääneet maksamatta useammalta vuodelta. Siitä huolimatta jäsenmaksutulot eivät laskeneet johtuen suoritettavasta  rästityksestä ja pienestä jäsenmaksun korotuksesta. Sukuseuralla on ollut  Tilitoimisto Eeva Ruuthin kanssa sopimus kirjanpidon ja jäsenrekisterin hoitamisesta.

 

Jäsenmaksu on nyt vuodesta 2012 lähtien ollut 15,- /vuodessa. Maksavia jäseniä on noin 300 henkilöä.

 

Sukuseuran kunniajäseniksi on valittu seuraavat jäsenet: 1). Väinö P. Karppinen, Muhos. 2). Jaakko Karppinen, Kajaani. 3). Pentti Karppinen, Leppävirta. 4) Kari Moilanen, Helsinki. 5). Eino Antero Karppinen, Tampere. 6). Elo Karppinen, Oulu. 7). Aulis Karppinen, Kajaani ja 8). Anja Hakaoja, Kokemäki.

 

Talas-Eeran haudan muistomerkkiin laitettiin uusi messinkilaatta syksyllä 2006. Hauta sijaitsee Kajaanissa Paltaniemen vanhalla hautuumaalla.

 

Puheenjohtajina ovat toimineet Väinö P. Karppinen, Jaakko Karppinen, Aulis Karppinen, Seppo Karppinen ja Terttu Karppinen, joka on myös nykyinen puheenjohtaja. Sihteerit, taloudenhoitajat ja valitut hallituksen jäsenet ovat osallistuneet toimintaan kiitettävästi ja antaneet oman arvokkaan panoksensa seuran toiminnalle. Sukuseuran toimintaa on kehitelty näinä vuosina akselilla Oulu – Kajaani, mutta toimintaa pyritään laajentamaan myös muualle Suomeen ja suuntautumaan tulevaisuuteen käyttäen apuna uutta tiedotusta ja teknologiaa perinteitä ja traditioita kunnioittaen.

 

Kajaanissa 01.12.2013

 

Aulis Karppinen